Webinaaritallenne: Ajattelunhallinnan johtaminen ja työhyvinvointi | Katso >>
Hyvinvoinnista kilpailuetua

Laadukas ajattelu edellyttää ajanhallintaa – kuka päättää ajastasi?

Vuoden toisessa webinaarissa haettiin ratkaisuja kysymyksiin: Kenen vastuulla on johtaa yrityksen ajanhallintaa? Millä keinoin syntyy laadukas, organisaatiota hyödyttävä ajattelu?

Webinaarin aluksi Tapani Riekki OP-ryhmästä ja Heikki Särkelä Aavalta totesivat, että ajankäytön mittaamisesta olisi siirryttävä ajattelunhallintaan.

– Tietotyössä etenkään ei kannata mitata siihen käytettyä aikaa, tulokset merkitsevät. Järkevä ja viisas ajankäyttö kannattaa, Riekki toteaa.

– Ajankäytön paradoksi on, että tekee useita asioita samanaikaisesti ollakseen tehokas. Työn laatu ja kokemus työstä kuitenkin kärsivät multitaskauksesta, Särkelä jatkaa.

Ideat syntyvät joutenolosta, tuloksellisuus edellyttää keskittymistä

Tapani Riekin mukaan valittavan ajattelumallin tulee tukea työn alla olevaa tehtävää ja tilannetta.

– On luovempaa ajattelua, suorittavaa tekemistä, kriittistä ajattelua ja sosiaalisesti älykästä ajattelua. Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu toimivat myös samaan aikaan. Tunnista, minkä tyyppinen ajattelu on sinulle luontevaa ja mitä ajattelua haluat käyttää.

Ahaa-elämys syntyy Riekin mukaan silloin, kun ei tee juurikaan mitään. Joutenolo tukee erityisesti tiedostavaa ja analyyttistä ajattelua. Tämä laaja-alainen ajattelu myös kuormittaa, ja ihmismielen rajallisiin resursseihin mahtuu kerralla vain noin 3–4 ”isoa asiaa”.

Kun pitää saavuttaa nopeasti tuloksia, tarvitaan keskittymistä ja fokusointia. Tällöin intuitiivinen ja systemaattinen ajattelu tulee vallitsevaksi. Intuitiivinen, myötäsyntyinen ajattelu vahvistuu myös ihmisen väsyessä. Rekrytointi on esimerkki tilanteesta, jossa esihenkilö käyttää rinnan analyyttisyyttä ja intuitiivista ”gut-fiilistä”.

– Esihenkilön tekemät helpon oloiset päätökset syntyvät intuitiivisen ajattelun ja olemassa olevien prosessien kautta. Raskaat päätökset vaativat paljon ajattelua, niin analyyttisesti kuin taustoittaen”, toteaa Tapani Riekki.

Miten luovan ajattelun saa käynnistymään?

Heikki Särkelän mukaan ahaa-ajattelua voi edistää olosuhteiden avulla, laatimalla ajattelulle puitteet. Yksi esimerkki on brainstormaus tai ääneen puhuminen – toinen tiimistä voi jatkaa.

Riekki nosti esille assosiaatioiden voiman. Oppimista edistää, että asiaa lähestyy pidemmän aikaa ja monipuolisesti. Ratkaisun löytymistä voivat auttaa asiasta puhuminen, siitä kirjoittaminen tai asiaan liittyvä voimakas tunnekokemus.

– Mielleyhtymät tulevat yllättäen, sillä et aina tiedosta miettiväsi asiaa. Ideat kannattaa kirjata talteen, muutoin ne eivät johda mihinkään. Jos koko ajan loikit asioista toiseen, asiat eivät painu mieleen, Riekki muistuttaa.

Varaa ajattelulle aikaa

Työn tauottamista pidetään fyysisenä lepona, mutta tauoilla on merkitystä myös ajattelun laatuun. Oppimistuokion jälkeen etenkin tulisi pitää ”hengähdystauko”, jotta asia jää mieleen.

Työpäivän voisi asiantuntijoiden mukaan aloittaa reflektointihetkellä: mitä haluan tänään saada aikaiseksi. Jos omat kierrokset nousevat työpäivän aikana, rauhoittuminen esimerkiksi syvähengittämällä vapauttaa ajattelua.

Johtajat ohjaavat ajankäyttöä päätöksillään

Juuri johtajat tekevät päätökset, mihin aikaa käytetään. Kun esihenkilö tekee päätöksensä ajankäytöstä, niiden seurattavuutta lisää se, että työtehtävät jaotellaan ”pidemmän ajan” ja ”nyt toteutettaviin”.

Asiantuntijat pohtivat myös, lisääkö myönteinen ajattelu sen laatua. Yliampuva myönteisyys ei istu suomalaiseen työelämään. Mutta myötätuntoinen lähestyminen ja empatia auttavat niin yksilöä kuin tiimiä. Työ kohtuullistetaan niin, että tekijä kokee onnistumisia.

– Johtamisen jatkuva vaade on, että annetaan riittävästi palautetta ja järkevät tavoitteet, Riekki painottaa.

Mikä työelämän haasteista vaikuttaa eniten ajatteluun?

Asiantuntijat nostivat yhdessä esille hybridityön, joka kuormittaa etenkin keskijohtoa lisääntyneiden kokousten muodossa. Koska luovuus ja innovointi lisääntyvät läsnätyössä, organisaatioissa mietitään läsnätyön määrän lisäämistä.

– Riskinä on, että asia määrätään. Etä-läsnätyötä kannattasi lähestyä tehtävän kautta. Kun käsittelyssä ovat liiketoiminnan keskeiset asiat, silloin tarvitaan läsnäolevaa pohdintaa. Tunneviestintäkin toimii paremmin kasvokkain, siksi vaikeat asiat kannattaa käsitellä yhdessä, Riekki toteaa.

Kolme vinkkiä, joilla esihenkilö parantaa ajattelunsa laatua

Tapani Riekki vinkkaa: ”Varmista, ettei sinulla ole jo maanantaina kalenteri täynnä. Varaa työpäiviisi 2–3 tunnin slotteja keskittymistä ja kehitystyötä varten. Varaa tuokioita enemmän kuin käytät niitä. Silloin sinulla on niitä varastossa, kun kalenterisi alkaa täyttyä.”

Heikki Särkelä: ”Tauottaminen lisää ajattelun laatu ja leveyttä. Hyödynnä taukoja työtehtävän mukaan, kuten taktiset suihkut tai pidemmät juoksulenkit.”

Mika Järvinen: ”Koska johtamisessa on aina aikataulut, tein päätöksen että minulla on omat aikaistetut deadlinet. Pyrin tekemään tärkeät tehtävät valmiiksi ennakkoon. Kun palaan asiaan vaiheittain, ajatteluni paranee. Lisäksi minulla on harvoin kiire, koska aikatauluni joustaa.”

 

Johtajien ajattelutaidot, ja sen vaikutus yrityksen toimintakulttuuriin -webinaari järjestettiin 21.3.2023. Keskustelemassa OP-ryhmästä Senior Researcher: Employer Engagement, psykologian tohtori Tapani Riekki, Aavan vastaava työterveyspsykologi Heikki Särkelä ja moderaattorina Aavan myyntijohtaja Mika Järvinen. Linjoilla oli reilu 200 kuulijaa, joiden kiinnostuksen kohteina ovat työhyvinvointi ja henkilöstöstä huolehtiminen.

Katso webinaaritallenne! >>

Toukokuussa 2023 järjestettävän webinaarin aiheena on Muutosjoustavuus ja resilienssi työelämässä.

Jaa artikkeli