On aika miettiä työterveys kokonaan uudelleen. ”Kun yritykset oivaltavat sen, että ei ole olemassa työterveyttä ja työn ulkopuolista terveyttä erikseen vaan pelkkä terveys, tällöin henkilöstö alkaa voimaan paremmin ja tuottavuus saadaan nousuun, kertovat Aava Virta -yksikön johtaja Petteri Kilpinen ja Aavan myyntijohtaja Mika Järvinen.
Työelämä uudistuu vauhdilla digitalisaation myötä. Rutiinitöiden suorittamisen sijasta työntekijöiltä edellytetään ketteryyttä ja päätöksentekokykyä. Asiantuntijatyön iso riski on uupumista seuraava töiden kasaantuminen, voimattomuuden tunne ja tätä seuraava tehottomuus.
Työterveys on jäänyt työn murroksessa jälkeen. Se on rakennettu ajalla, jolloin tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat suurin syy työkyvyttömyyteen. Nyt suurin syy on uupuminen tai jokin muu mielenterveyteen liittyvä asia.
Petteri Kilpinen
Monessa yrityksessä työterveyttä ajatellaan edelleen paikkana, josta työntekijä sairastaessaan saa hoitoa ja pystyy palaamaan töihin. Tärkeämpää olisi kuitenkin keskittyä opettamaan uusia työelämäntaitoja, joilla pysyy energisenä ja motivoituneena, ennaltaehkäisevästi, ennen kuin on pakko hakeutua hoitoon.
”Perinteisen työterveysajattelun sijaan olisi tärkeää siirtyä puhumaan yrityksen tavoitteista johdetuista terveystavoitteista ja kokonaisvaltaisesta ihmisen huolehtimisesta, hyvinvoinnista,” kehottaa Aavan Virta-yksikköä luotsaava yritysvalmennuksen konkari Petteri Kilpinen.
”Ei ole olemassa työterveyttä ja työn ulkopuolista terveyttä.
On vain terveys.”
Ihmisvastuullisuuden aika
Vastuullisuus on kaikkien yritysten agendalla. Mutta kuinka vastuullista on pyörittää yritystä, jossa ihmiset uupuvat?
Aavassa onkin alettu puhua ihmisvastuullisuudesta.
”Työn seuratessa ihmistä nykyään jatkuvasti puhelimessa ja läppärillä, työnantajan on otettava vastuu ihmisen jaksamisesta. Kun ihmiset nauttivat työstään, ja kun heidän jaksaminen on työnantajalle tärkeää, ovat he paljon onnellisempia myös vapaa-ajalla, tyytyväisempiä elämäänsä ja myös tehokkaampia työtehtävissään. Sellaista inhimillistä vastuullisuutta kannattaa tavoitella. Siksi organisaatiotaitoja tulisi kehittää siten, että ihminen olisi todella osaava ja tehokas työssään mutta hänellä olisi vielä energiaa kotiin mennessään”, Kilpinen korostaa.
Yrityksiä valmentaessaan Kilpinen kuulee valitettavan usein työntekijöiden kertovan jaksavansa juuri ja juuri päivän palaverit läpi, eikä energiaa jää enää muuhun. Kun ihmisillä on lupa rytmittää tekemisiään ja huolehtia jaksamisestaan myös työpäivien aikana – syntyy tulosta.
”Meidän viestimme ei ole se, että vähemmän töitä vaan fiksummin. Voisiko työpäivän sisältö olla rakentunut niin, että siellä on palauttavia hetkiä, se olisi sisällöltään ravitsevaa ja silti saataisiin enemmän aikaiseksi”, Kilpinen avaa.
Johdon sitoutumisella ja toimintatapojen muutoksella tuloksellisuus huippuun
Tänä päivänä jokaisen yrityksen pohdittavana on myös henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen, sillä paine pysyä mukana markkinakehityksessä on suuri. Nykyisen työkuorman alla vain harvalla on kuitenkaan mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan riittävää tahtia.
”Mitä enemmän ihmisellä on kiire, sitä enemmän hän keskittyy tuttuihin rutiineihin uuden luomisen sijaan. Energinen ihminen puolestaan kykenee uudistumaan, luomaan uusia toimintatapoja ja tekemään asioita, jotka ovat hänelle merkityksellisiä”, Kilpinen sanoo.
Kilpisen mukaan yritykset pystyvät muuttamaan toimintatapojaan niin, että henkilöstön voimavarat ja työn tuloksellisuus paranevat, millä taas on merkittävä vaikutus yrityksen tuottavuuteen.
Tutkimukset osoittavat, että suurin yksittäinen hyvinvointiin johtava tekijä on johdon esimerkki ja sitoutuminen. Johdon odotukset luovat työyhteisölle paineen haluttuihin toimintatapoihin ja johdon käyttäytyminen määrittelee halutun työkulttuurin.
”Ennaltaehkäisevästi voidaan siis tehdä paljon suhteessa työkulttuuriin, ihmisten inspiroimiseen ja motivaatioon”, Kilpinen summaa.
”Vaatikaa meiltä työterveyskumppaneilta enemmän.”
Työhyvinvointi on merkittävä kilpailuetu osaajamarkkinoilla
Tuottavuuden lisäksi työhyvinvoinnilla on valtava vaikutus työpaikan maineeseen. Useissa tutkimuksissa valtaosa suomalaisyrityksistä kertoo kasvunsa esteenä olevan osaajapulan. Investoimalla hyvinvointiin menestytään paremmin kilpailussa osaajista.
”Jos yrityskulttuuria leimaa ihmisten hyvinvointi ja viihtyvyys, on hyvät mahdollisuudet saada parhaat ihmiset pysymään firmassa ja taitavat osaajat hakeutumaan firmaan. Tämä heijastuu myös yrityksen asiakaskokemukseen”, sanoo Aavan myyntijohtaja Mika Järvinen.
Erityisesti nuorille osaajille yrityksen toimintakulttuuri on tärkeä vetovoimatekijä. Tästä kertoo esimerkiksi suomalaisten peliyritysten yrityskulttuuriin keskittyvä viestintä. On ymmärretty yrityskulttuurin rooli kilpailutekijänä.
Tuottavuutta takuulla -palvelumallin vaikuttavuus mitattavissa
Työhyvinvointiin panostaminen on aina liiketaloudellinen päätös. Suomessa johtajilla on alansa huippuosaamista, mutta henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen ei ole varsinaisesti saatu koulutusta.
”Työterveyttä ja henkilöstön hyvinvointia ei pidä laittaa vaan HR-osastolle vaan se pitäisi olla päivittäisen johtamisen taito”, korostaa Kilpinen.
Aavan Tuottavuutta takuulla -palvelumalli auttaa yrityksiä vahvistamaan eri voimavarojaan samanaikaisesti. Näitä voimavaroja ovat energinen ihminen, motivoiva työ ja inspiroiva kulttuuri. Toiminnan vaikuttavuutta selvitetään mittaamalla henkilöstön hyvinvointia, työtyytyväisyyttä, liiketoiminnan kehittymistä ja asiakaskokemusta.
”Palvelussa on yhdistynyt uniikilla tavalla Aavan kolme vahvaa kompetenssialuetta, Aisti Health -analytiikkapalvelut, johdon esimies- ja valmennuspalvelut sekä moniammatillinen työterveysosaaminen,” Järvinen kertoo.
Aavan kehittämällä mallilla voidaan myös laskea, mitä työn tehottomuus eli toisin sanoen tuottavuusvaje maksaa euroissa.
Järvinen haluaa luvata asiakkaille kolme asiaa. Jo ensimmäisen toimintavuoden aikana ihmiset sanovat voivansa paljon paremmin, olevansa motivoituneempia ja sitoutuneempia tekemiseen sekä pitävänsä työpaikasta, yhdessä tekemisen kulttuurista ja siitä, että esimiehet tukevat paremmin.
”Meidän missiomme on osoittaa, että kaikki voittavat kun ihmiset sitoutuvat ja rakastavat työpaikkaansa, ja kun heitä ei työssä ajeta loppuun vaan ymmärretään ihmisinä ja kokonaisvaltaisesti inhimillisinä olentoina: näin syntyy ympäristö, jossa työntekijät ovat tyytyväisempiä elämäänsä, samalla kun yrityksen kilpailukyky ja tuottavuus vahvistuvat”, Kilpinen kiteyttää.
Järvinen lähettää lopuksi terveisiä toimitusjohtajille: ”Vaatikaa meiltä työterveyskumppaneilta enemmän. Investoimalla työntekijöiden hyvinvointia lisäävään toimintaan teidän yrityksenne sairaudenhoitokustannukset ja tuottavuusvaje pienenevät merkittävästi ja samalla henkilöstötyytyväisyys, asiakaskokemus ja kilpailuetu haasteellisessa rekrytointitaistelussa paranevat.”
”Ei ole olemassa työterveyttä ja työn ulkopuolista terveyttä. On vain terveys.”
Lähde: Kauppalehti
——————————————————–
Luodaan yhdessä hyvinvoinnista kilpailuetua. Lue lisää Tuottavuutta takuulla -kumppanimallista.