Kuvassa: Heikki Särkelä
Tuntuuko kovalta ajatukselta vastuuttaa työntekijät huolehtimaan jaksamisestaan? Mikä on esimiehen vastuu ja mitkä ovat vaikuttavia keinoja mielen hyvinvointiin?
Listasimme 8 keinoa, sillä näin isoihin asioihin ei ole oikopolkua.
Painavia laatikoita jaksaa nostaa tietyn määrän työpäivän aikana, ja tämä hyväksytään. Kognitiivisten vaatimusten osalta on vaikeampi tunnistaa mittareita kohtuullisuudelle. Mielen hyvinvointi on kuitenkin avain jaksamiseen, innostumiseen ja ongelmien ratkaisukykyyn. Siihen kyvykkyyteen, joka on jokaisen organisaation arvokkain pääoma. Nyt kun uusimpana ilmiönä esille on noussut myös nuorten tekijöiden uupuminen, on aika toimia. Kaikki keinot mielen hyvinvoinnin tukemiseksi kannattaa ottaa käyttöön.
1. Vähennä työn turhia vaatimuksia
Työelämän vaatimustason nousu ja samaan aikaan tapahtuva viestintä monessa kanavassa lisää haasteita mielen jaksamiselle. Tehtäviä kasautuu kommentoitavaksi ja edistettäväksi. Työtä siirretään eteenpäin myös digikanavissa. Esimies voi keventää vaatimuksia yhteisillä pelisäännöillä, jotka ohjaavat missä ajassa viesteihin vastataan ja missä tilanteessa on lupa siirtää töitä kollegalle. Hätäisesti kirjoitettu sähköpostiviesti ei saa olla oikotie työkaverin tehtävälistalle.
2. Anna enemmän keinoja oman työn hallintaan
Mieltä suojelee lisääntynyt hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Voitko fiksuna esimiehenä lisätä autonomiaa työn suoritustavan ja itse päätettävien asioiden osalta? Onko mahdollista lisätä päätösvaltaa työvuorojen kiertoon tai töiden järjestykseen vuoron aikana? Näitäkään asioita esimiehen ei tarvitse tietää kenenkään puolesta – mutta kannattaa kysyä, mikä toisi hallinnan tunnetta juuri sinun työhösi.
3. Tarjoa aktiivisesti tukeasi jaksamiseen
Todellinen tuki rakentuu ajallisesti riittävän väljissä kohtaamisissa ja keskusteluissa. Tiimipalaverissa voisi kysyä, miten meillä menee. Esimiestuen lisäksi kollegiaalista tukea kannattaa hyödyntää systemaattisesti. Yksilöllistä apua saa tarvittaessa meiltä työterveyden asiantuntijoilta. Nyt kun toimistoille palataan, perustakaa se kahvinurkkaus missä on lupa kohdata ja vaihtaa kuulumisia.
4. Nosta palautumisen taito agendalle
Palautumisen osalta on paljon taitoja opeteltavana, kuten unen suojelu, työpäivän rytmittäminen ja ajattelutaidot. Valitettavasti näiden rinnalla taistelevat keinot, joilla keskitytään ottamaan lisää tehoja itsestä irti. Esimerkiksi epäonnistumisen tunne on mielenterveyden vastine flunssalle. Siinä missä lepo ja peti ovat paras lääke flunssaan, myös epäonnistumisen tunne talttuu ajan kanssa. Sen sijaan mokan sattuessa usea pyrkii korjaamaan tilanteen ylisuorittamalla. Kuitenkaan ihmiset – asiakkaatkaan – harvoin kritisoivat niin vahvasti kuin mitä itse tekee. Työyhteisössä voisi yhdessä miettiä, miten vaalitaan ajatusta keskeneräisyydestä.
5. Rakenna luottamuksellinen palautekulttuuri
Mielen hyvinvointia tukee toimiva palautekulttuuri. Turvallisessa työympäristössä voi luottaa siihen, että tulee nähdyksi ja kuulluksi sekä tietää mitkä omat tavoitteet ovat ja saa riittävästi palautetta miten näihin on päästy. Lisäksi tulee olla palauteväylä ongelmakohtien esilletuomiseen. Esimiehen vastuulla on ensisijaisesti ongelmanratkaisu ja vallitsevien haasteiden tunnistaminen, ja siksi esimiehen tulee viestiä selvästi missä ja miten vaikeat asiat voi tuoda luottamuksellisesti esille.
6. Varmista oikeudenmukainen työnjako
Tärkeää on toimia ajoissa, ennaltaehkäisevästi. Työyhteisön toimivuutta lisää tieto siitä, että on lupa liputtaa kun kalenteri on täynnä. Työnjakoa voi tehdä yli roolien ja vastuiden perustellen syyt. Jos samat ihmiset kuormittuvat toistuvasti, on puututtava rakenteellisiin tekijöihin, kuten tiimi- tai yksikkötasoiseen työnjakoon. Näin toimien saadaan pysyvää vaikuttavuutta. Esimiesten valmentaminen lisää kykyjä työn organisoimiseen siten, ettei kukaan uuvu.
7. Huolehdi esimiestenkin jaksamisesta
Esimiesten jaksamisen varmistaminen on keskeinen osa-alue. Esimiesten on arjessaan toistuvasti vastattava odotuksiin ja vaatimuksiin, sekä selvittää vallitsevia huolia ja pelkoja, ja tämän jatkoksi oltava valmiit ottamaan vastaan kritiikkiä. Kaikki tämä olisi lisäksi pystyttävä antamaan rakentavassa muodossa takaisin ratkaisuehdotuksina, päätöksinä ja linjavetoina. Tämä on kuormittavaa ja edellyttää, että esimiehen oma varaventtiili kuormituksen purkuun on kunnossa. Kun esimies voi hyvin, hän on innostunut ja innostaa joukkojaan.
8. Kaksisuuntainen vastuunotto
Näkemyksemme mukaan vastuunotto on kaksisuuntaista. Johdon vastuulla on viestiä siitä, että henkilöstöjohtamisen tehtävä on palvella ihmisten jaksamista ja sujuvaa työntekemistä. Ja vastavuoroisesti, jos oma esimiehesi ei pysty auttamaan sinua onnistumaan työssäsi – sinun vastuullasi on tuoda esille. Tämä on mahdollista sellaisessa työkulttuurissa, jossa mielen hyvinvointi on ääneen lausuttu päämäärä.
Isojen asioiden äärelle tulee pysähtyä, sillä mielen hyvinvointi on arvokkainta pääomaa organisaatioissasi. Vaikka nopeita keinoja voisi luetella – ne eivät toisi toivottua arvoa ihmiselle. Pidetään mielistämme hyvää huolta.
Heikki Särkelä
Työterveyspsykologi, Kognitiivinen psykoterapeutti
Aava työterveys