Kun asiakastapaamisissa kysyn yrityksen menestystekijöitä, kolmen tärkeimmän joukossa on henkilöstö. Kysyessäni miten hyvinvointia ja osaamista tuetaan arjessa, vastaukset jakautuvat: ”Ei tavoitteellisesti. Yksittäisillä toimilla. Kyllä meillä koulutetaan.” Tässä jää valtava potentiaali hyödyntämättä.
Haasteena on, että liian usein hyvinvointia kehittävät toimet kumpuavat muualta kuin yrityksen strategiasta. Tärkein strategian onnistumista varmentava asia on tunnistaa yrityksenne voimavarat ja kasvun esteet. Tärkeää on sekin, että ihmiset pääsevät kertomaan omasta hyvinvoinnistaan ja työpaikan ilmapiiristä. Kun ihminen vastaa itse, tieto on totta ja siihen on hyvä luottaa. Toimenpiteet kohdistuvat silloin oikeisiin kipukohtiin.
Esimerkkinä vahvan kasvutavoitteen yrityksessä esille nousee henkilöstön heikentynyt motivaatio, jonka juurisyyt ovat työn kuormittavuus henkilöstövajeesta johtuen. Kun käymme johdon kanssa tuloksia läpi, on selvää, että ratkaisujen täytyy pureutua näihin syihin. Näin toimien vaikuttavuus kasvaa huomattavasti ja strategialla on mahdollisuuksia onnistua.
Kokonainen ihminen toimien kohteena – tavoitteena hyvä elämä
Henkilöstöstä saadaan strategian toteuttaja, kun ihmisiä on riittävästi, he ovat töissä ja tekevät oikeita asioita. Hyvinvoinnin näkökulmasta ihmisten tulee jaksaa ja kyetä toimimaan niin, että työkuntoisuus vastaa työn vaatimuksia. Palvelumalliimme kuuluu yksilöllinen, henkilökohtainen lähestyminen. Jokainen työntekijä on omanlaisessa elämän- ja työuran vaiheessa. Kuormittavat tekijät voivat johtua muista asioista kuin työstä, silti ne heijastuvat työntekemiseen ja työn tuloksellisuuteen.
On tärkeää, että hyvinvointi nähdään laaja-alaisesti, sitä edistetään ja seurataan kattavasti. Tietoon perustuen tiimimme osaa ohjata jokaisen juuri hänelle sopivalle hyvinvointipolulle. Jos keinona on tiimivalmennus, toteutamme ne tunnistetusta lähtökohdasta, kuten tasapainoa hakevana tai suorituskykyä vahvistavana ryhmänä.
Työntekijöiden näkemykset on nostettava uuteen arvoon
Tärkeä oivallus on, että uskaltaa nähdä työntekijöiden näkemykset arvokkaina. Sillä liian usein vallalla on käsitys, että työnantajan tulee ratkoa hyvinvointiin liittyvät asiat henkilöstön puolesta. Menestyvissä yrityksissä toimii itseohjautuvia ihmisiä ja heidän valmiuksiaan kannattaa tukea. Tämä tapahtuu ottamalla henkilöstö mukaan toiminnan suunnitteluun – avaamalla vaikutusmahdollisuuksia. Osaava palvelukumppani tukee toiminnallaan itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta, mikä lisää sitoutumista. Pääsemme win-win-tilanteeseen.
Esihenkilöstön tulee kuljettaa hyvinvointia mukana työarjessa, ja tässä on paljon parannettavaa. Isossa osassa yrityksiä tarvitaan ohjeistusta ja rohkaisua siihen, missä ovat esihenkilön vaikuttamisen paikat – milloin aiheesta on hyvä jutella. Kokonaisuuden tulee näyttäytyä henkilöstölle yhtenevinä käytänteinä, joilla on hyvää tarkoittava tarkoitus. Mitä sinulle kuuluu, miten työarkesi sujuu?
Hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa osaajapulaan
Asiakaskeskusteluissa esille nouseva keskeinen menestystekijä on henkilöstön riittävyys kahden ulottuvuuden kautta. Nykyisistä hyvistä tekijöistä halutaan pitää hyvää huolta. Työpaikan tulisi olla kiinnostava rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Työntekijäkokemuksen näkökulmasta integroitu työterveys- ja hyvinvointipalvelu on kova vetovoimatekijä. Näin työpaikkaa hakevalle selkiytyy suunnitelmallinen toiminta hänen hyvinvointinsa puolesta. Ennakoivaan, laaja-alaiseen hyvinvointiajatteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Siitä hyötyvät niin yritys kuin sen jokainen työntekijä – nykyinen ja tuleva.
Yksilötasoinen ja liiketoimintaa vauhdittava muutos
Kun muutoksen tavoitteet sanoitetaan ja seuranta sidotaan liiketoimintaan, vaikuttavuus näyttäytyy taloudellisesti. Me mittaamme sekä yksilötasolla että strategisten mittareiden kautta. Kuten miten työn laatu ja tuottavuus ovat parantuneet. Myös kokemuksellinen vaikuttavuus omaan arkeen on tärkeää. Ohjaamme näkökulmaa siihen, että ihmiset tunnistavat hyvinvointiaan heikentävät toimintatapansa ja niitä muuttamalla huomaavat hyvinvointinsa parantumisen. Esimerkiksi nuorille työntekijöille korjattava asia voi liittyä arjen hallintaan ja riittävään nukkumiseen. Asiantuntijoille voi olla tärkeämpää palautuminen työpäivän aikana ja työn tauottaminen.
Paljon saavutettavaa – yhdessä
Huoltamalla tärkeää kilpailukykytekijää eli henkilöstöä strategiset tavoitteet ovat saavutettavissa. Sillä tällä saralla on paljon voitettavaa – niin työnantajamaineen kuin taloudellisten tulosten kannalta.
Tanja Peltomaa
Aava, myyntipäällikkö, suurasiakkaat ja hyvinvointilähtöiset työterveyshuollon palvelut