Hyvinvoinnista kilpailuetua

Miten suojata mieltä epävarmuuksien keskellä – esimiehenä tai kollegana

Miten mieli reagoi uusiin uhkakuviin ja pitkittyneeseen kriisiin? Miten mieltä voi suojella itse ja kollektiivisesti? Mielen hyvinvointia tukevat teot auttavat. Pitkittyneessä stressitilanteessa me asiantuntijat olemme apuna.

Turvallisuuden tunnetta romuttavat jälleen uudet uhkakuvat. Muutokset ympäristössä ovat entistä nopeampia. Kun uutta kuormittavuutta kertyy entisen päälle, ahdistus voi lisääntyä nopeasti. Mieli reagoi voimakkaasti uhkaaviin tilanteisiin taistele, pakene tai jäädy -reaktiolla, jonka tarkoitus on energisoida kehoa ottamaan voimavarat käyttöön. Stressireaktiolla on tärkeä, elämää suojeleva tehtävä. Pitkittynyttä stressiä ahdistuksen tunteineen tulee kuitenkin välttää, sillä se kuormittaa niin kehoa kuin mieltä.

Rauhoita keskustelua – kunnioita kanssakulkijoita

Sota koskettaa meitä eri tavoin. Suomessa asuu ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia kriisi- ja sotatilanteista. Lisäksi työyhteisössä ja ystäväpiirissä voi olla ukrainalaisia ja venäläisiä. Ylisukupolviset kokemukset siirtyvät isovanhempien tai sukulaisten kautta. Arkisissa kohtaamisissa kannattaa muistaa, ettei kukaan halua edustaa 24/7 asioita, joihin ei ole vaikutusvaltaa. Siksi kuuntelu, etäännyttäminen aiheesta ja keskusteluaiheiden valikointi uutisvirran osalta rauhoittavat kohtaamisia.

Mieli reagoi uhkakuviin vaiheittain

Uhkaavissa tilanteissa ensimmäinen reaktio on shokki. Shokissa oleva henkilö tarvitsee ennen kaikkea turvaa, kuuntelua ja aikaa. Shokkia seuraa vahvojen tunteiden vyöryminen, kuten ahdistus, pelko, viha tai suuttumus. Voi tuntua siltä, että pää ei kestä ja tilanteesta ei selviä. Ahdistus vie tilaa ajattelulta, jolloin työnteko vaikeutuu. Tunteista kannattaa puhua ja niitä kannattaa jakaa. Myös työyhteisöissä nousee tarve keskusteluille ja kohtaamisille.

Reaktiovaihetta seuraa käsittely. Silloin tapahtunutta ei kielletä, sillä tilanne on jo muuttunut. Mielessä käydään läpi uuden tilanteen vaikutuksia omaan elämään. Työtehtävät saattavat tuntua etäisiltä ja jopa turhilta. Muistihäiriöt, keskittymisen ongelmat ja ärtymys kuuluvat tähän vaiheeseen. Käsittelyä seuraa sopeutuminen ajan myötä, jolloin tapahtuneista tulee osa elämää. Huolet eivät tällöin ole koko ajan mielessä, ja tilaa vapautuu myönteisille tunteille.

Vaikka kuvailen vaiheet lineaarisesti toisiaan seuraavina, ne voivat esiintyä vaihdellen sekä limittyen. Tunnistamalla vaihe ja siihen liittyvät tunteet, lisäät hallinnan tunnetta elämässäsi.

Näitä tunteita mielessä voi liikkua – tunnista ja sanoita ne

Tunnistamalla ja nimeämällä tunteet voit aktiivisesti miettiä keinoja käsitellä niitä ja tarvittaessa suojata mieltäsi ylireagoinnilta. Tunteiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään kollegaa tai ystävää, joka toimii eri tavalla kuin itse. Kunnioita erilaisia tapoja, voimavaroja ja toisen persoonaa, sillä jokainen meistä on yksilö.

Viha ja suuttumus nousevat ensin, kun rajojamme ja yhteisiä pelisääntöjä rikotaan. Viha on raskain tunne kantaa, siksi se tulee voimien mukaan kanavoida myönteiseen ajatteluun ja toimintaan. Apukeinoina voivat olla tilanteen yhteinen läpikäynti ja yhdessä toimiminen kuten työyhteisössä järjestetty varainkeräys tai vapaaehtoistoiminta.

Ahdistus suojelee mieltä sumputtamalla taustalle muita tunteita, kuten pelkoa. Ahdistusta helpottavat hallinnan tunne tai etäisyyden ottaminen – ihmisestä riippuen. Toisille on tärkeää lisätä hallinnan tunnetta keräämällä tietoa asiasta. Jos kuitenkin huomaat seuraavasi uutis- ja somevirtaa tauotta, luo omat sääntösi sille, kuinka usein ja mitä kanavia seuraat. Ahdistuksen käsittelyä auttavat tunteen sanottaminen ja tuen hakeminen läheisiltä. Etäännyttämistä voi toteuttaa tekemällä mieluisia asioita, kuten musiikin kuuntele, ulkoilu, liikunta tai leikkiminen lasten kanssa.

Jäätyminen on mielen luonnollinen reaktio, joka suojaa voimavarojamme silloin kun emme tiedä pitääkö taistella tai paeta. Ukrainain tilanteen osalta moni on kuvaillut, että olo on lamaantunut ja keho käy samaan aikaan ylikierroksilla. Lamaantuminen vähenee aktivoivalla tekemisellä, jossa nostetaan sykettä tietoisesti kuten liikunta ja vuorovaikutus muiden kanssa. Ylivirittynyttä oloa ja levottomia ajatuksia tyynnytetään rauhoittavalla ja maadoittavalla toiminnalla, kuten syvähengittämällä tai tekemällä pitkiä kävelyjä luonnossa.

Pelko vähenee, kun sen ankkuroi toivoon. Kriisipsykologi Salli Saaren sanoin pelätä saa, mutta pelolle ei saa antaa valtaa. Myös oikea tieto auttaa, sillä tilanne ja toimintaympäristömme Suomessa ovat turvallisia. Jos pelko kääntyy toivottomuudeksi, toimi yhdessä muiden kanssa. Yksittäinen tekokin, vaikka viemällä huopa keräykseen, tuottaa mielihyvää ohjaten ajatukset toivon puolelle.

Esimies – näin voitte käsitellä turvattomuuden tunteita yhdessä

  1. Pohtikaa ja kirjatkaa ylös asioita, mitkä herättävät epävarmuutta juuri nyt oman arjen tai työn osalta.
  2. Keskustelkaa luottamuksellisessa ilmapiirissä ajatuksista, joita epävarmuus herättää.
  3. Jakakaa keinoja ja toimintatapoja, jotka lisäävät varmuuden ja turvallisuuden tunnetta. Rohkaise ottamaan niitä käyttöön.
  4. Lisätkää turvallisuuden tunnetta vahvistavaa läsnäoloa, keskustelua ja kuuntelua työyhteisössänne. Varmista, että jokainen tiimissäsi tulee kuulluksi.

Jokainen meistä voi parantaa turvallisuuden tunnetta kuulemalla kollegaa ja olemalla tukena. Yhdessä olemme vahvempia.

Heikki Särkelä
Työterveyspsykologi, Kognitiivinen psykoterapeutti
Aava työterveys

Milloin kannattaa hakea apua: Jos ahdistus, pelon tunteet, keskittymis- ja univaikeudet häiritsevät päivittäisiä toimia, kannattaa ottaa yhteyttä omaan työterveyshuoltoon. Apua saa myös Mieli ry:n kriisipuhelimesta ja verkkopalveluista nuorille sekaisin.fi ja aikuisille tukinet.net.

Lähde: Eduhousen webinaari Heikki Särkelä 11.3.2022


Webinaaritallenne, UKK sekä yleisön vinkit

Lopuksi linjalla olleiden mahtavia vinkkejä siitä, että ”mikä on sinua auttanut” jaettavaksi myös muille käyttöön:

  • Uppoutuminen aivan muuhun tuo hallintaa. Historia kantaa ja valaa uskoa ihmiseen. 
  • Minua on auttanut median seuraamisen annostelu. Kansainvälisen yhteisön yhtenäisyys luo luottamusta.
  • Rahalahjoitukset ovat tuoneet tunteen, että olen tehnyt edes jotain. 
  • Minua auttoi ahdistukseen kun lopetin jatkuvan uutisten luvun ja katselemisen.
  • olen kokenut tarvetta kuunnella musiikkia enemmän kuin aikoihin. Kesken työpäivänkin on halunnut vajota omiin oloihin ja musiikin kuuntelu on auttanut keskittymään työhön. 
  • Tuo annostelu auttoi paljon (pari ekaa päivää meni somessa). Tietoisesti suljin kaikki kanavat ja tein myös hengitysharjoituksia.
  • Minua on auttanut valmistautuminen, huolehtimalla ravintovarasta kotona, somerajoittaminen itse itseäni
  • auttaa, kun yritän rauhoittaa muita..sen kautta itsekin rauhoitun
  • On tosiaankin oltava kartalla asioista, jottei tule ahdistusta tietämättömyyden vuoksi. Helpottaa vaikka on raastavaa🥺. Eversti evp Karin luento avaa asioita paljon.
  • Täällä kotona etätöissä mieli ehtii ajatella tätä sotaa jatkuvasti. Eilen olin työpaikalla työkavereiden kanssa. En kertaakaan katsonut uutisia koko päivänä. Teki tosi hyvää ja saimme jopa sodasta keskustelemisen lisäksi myös keskusteltua hauskoista asioista.
  • Hyvä rauhoittumisen keino, sanoa itselleen ajatuksissaan, vaikkapa kävellessä: Olkoon niin, että olen turvassa ja suojeluksessa – ja että olen rakastettu.  
  • Uinti ja sauna on auttanut myös
  • Pelkästään se, että huolesta voi puhua ääneen, helpottaa.
  • Tämä sota saattaa muuttaa venäjän kansan kohtelua, toivottavasti parempaan tulevaisuuteen.
  • Olen varmistanut, että missä taloyhtiön väestönsuoja. Olen myös katsonut että pärjään 72 tuntia.

Jaa artikkeli