Webinaaritallenne: Ajattelunhallinnan johtaminen ja työhyvinvointi | Katso >>
Hyvinvoinnista kilpailuetua

Miten yhdistät kunnianhimoisen työelämän ja inhimillisen johtamisen?

Ernst&Young Oy:n Suomen henkilöstö koostuu 1100 asiantuntijasta. Yrityksessä on haettu keinoja yhdistää kunnianhimoinen työ ja henkilöstön hyvinvointi. EY:n henkilöstöjohtaja Katariina Jalas kertoo, miten ison asiantuntijajoukon hyvinvoinnista pidetään huolta. Keskeistä on suunnitelmallisuus ja aina vain inhimillisempi johtaminen.

Työelämän kiihtyvät muutokset ovat Katariina Jalaksen mukaan jatkumoa korona-ajasta sekä erilaisista taloutta ja turvallisuutta uhkaavista shokeista. Trendit työelämässä ovat entistä nopeampia. Työnantajalta tämä edellyttää ennakointia tavoitteellisuuden rinnalla.

– Yksi keskeisistä työelämän muutoksista on hybridityö, toinen yritysten toimitilojen vastaavuus muuttuneisiin työntekemisen tapoihin. Kolmas iso haaste on saada sopiva määrä sopivia henkilöitä senhetkisiin tarpeisiin, Jalas listaa.

Kunnianhimoinen työelämä

Henkilöstöjohtaja lähestyy kunnianhimoista työelämää kahdelta kulmalta. EY osallistui työelämähankkeeseen #koeaika. Tässä hankkeessa työ- ja organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa kiersi useissa organisaatioissa tutustuen ja tehden töitä. Kuukauden työrupeaman jälkeen Sahimaa totesi, että EY:ssä työskentelee raskaan sarjan tietotyöläisiä. Käytännössä vaativa tietotyö kuormittaa, ja voi näkyä uupumisena.

Asiantuntijatyö huippuorganisaatiossa samanaikaisesti kasvattaa tekijöidensä kunnianhimoa. EYläiset etsivät työkseen uusia, edelläkävijän ratkaisuja niin Suomessa kuin globaalisti toimivien yritysten haasteisiin. Jotta oma organisaatio menestyy, tietoa haetaan ja uusiin teknologioihin tutustutaan. Yksilönä halutaan kehittyä ja uralla edetä. Nämäkin voivat lisätä työn kuormittavuutta.

Johtaminen edellyttää tietoa hyvinvoinnin tilasta

EY:n henkilöstön keski-ikä on poikkeuksellisen matala, noin 30 vuotta, mikä nostaa esille sekä mahdollisuuksia että haasteita tulevaisuudessa. Positiivista nuorekkaassa työyhteisössä on se, että henkilöstö on tervettä. Yhteistä toimintaa on EY:n harrastusryhmissä ja muutoinkin aktiivinen ote elämään.

– Haasteena voi olla aika, jolloin henkilöstömme ’kasvaa isoksi’. 20–30 vuoden päästä tietotyön kuormittavuus voi näkyä mielenterveyden heikkenemisenä tai istumatyöstä johtuvina fysiologisina ongelmina. Tätäkin meidän pitää työnantajana ennakoida ja ehkäistä.

Kiirekaudet kerryttävät kuormitusta

EY:n henkilöstöstä noin puolet toimii tilintarkastajina ja puolet konsultteina. Kiirekausille keskittyy paljon työtä. Siksi esihenkilöiden on pidettävä huolta, että tiimit resurssoidaan kunnolla ja työ jaetaan oikeudenmukaisesti. Tuntiseurannan avulla pidetään huolta palautumisjaksoista.

Henkilön vastuulla on liputtaa, jos kiire on liiallista. Koska asiantuntijoilta tämä ei aina helposti tapahdu, hyvinvoinnin seuraaminen on viety osaksi kehitys- eli Counseler-keskusteluja. Näin hyvinvointi on yksi edistettävä asia muiden tavoitteiden joukossa.

Inhimillinen johtaminen on kuuntelua ja kyselyä

Johtajuus on Katariina Jalaksen mukaan muuttunut. Laajempaa näkökulmaa omaan työhön tuo pitkä työkokemus HR-tehtävistä Iso-Britannian rahoitusmaailmassa. Katariina on lisäksi kouluttautunut ura- ja johtajuusvalmentajaksi. Näin osaamissalkkuun on kertynyt taitoja useista kansallisuuksista koostuvan henkilöstön hyvinvoinnin johtamiseen.

Katariinan mukaan johtajat ovat perinteisesti olleet hyviä antamaan palautetta ja johtamaan prosesseja. Nyt työelämä tarvitsee valmentavaa ja ihmislähtöisempää lähestymistapaa. Esihenkilön on oltava ajan tasalla siitä, mitä jokaiselle tiimiläiselle kuuluu. Hybridityön arjessa tämä edellyttää paljon enemmän kohtaamisia ja keskusteluja kuin ennen.

Kävelypalavereita ja mikrotaukoja

Esihenkilöiden jaksamisen kannalta on tärkeää johtaa omaakin hyvinvointia. Toimiessaan roolimallina EY:n johto on tavoitteellisesti rakentanut yksilölliset hyvinvointistrategiansa, kuten mitä kukin tavoittelee ja miten toimii arjessa. Näkyväksi tekeminen voi auttaa tiimiläisiä löytämään omat keinonsa.

Koska Katariinan työnä on keskustella eri tahojen kanssa, hän toteuttaa useita puhelinpalavereita työpäivänsä aikana keräten samalla 10–15 000 askelta. Käytössä oleva taukojumppasovellus muistuttaa mikrotaukojen pitämisestä.

– Omaan työpäivään ja vapaa-ajalle on täytynyt löytää rytmitys. On pitänyt opetella uusia taitoja, että osaa johtaa hyvinvointiaan ja tiimin hyvinvointia.

Yksilöllisiä, vapaasti valittavia hyvinvointivalmennuksia

Jotta johto osaa tarttua hyvinvointihaasteisiin, ne on tunnistettava. EY on käyttänyt apuna Aavan Aisti Health -mittarointia jo kahden vuoden ajan. Kertynyt data auttaa johtoa valitsemaan toimivia keinoja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Ratkaisuina ovat hyvinvoinnin johtamisen lisäksi virtuaalikurssit, joihin voi vapaasti osallistua. Työelämätaitoja – kuten itsensä johtaminen, työkyvyn ylläpito ja hyvinvointi – tarvitaan teknisten taitojen rinnalla. Kurssien kautta voi hankkia vaikka Wellbeing Badgen osaamisestaan.

Henkilöstön tukena ovat myös Aavan palvelut, joihin sisältyy työpsykologi. Esihenkilöille opetetaan varhaisen välittämisen -mallia ja hyvinvoinnin ottamista mukaan keskusteluihin. EY:n pohjoismaisille hyvinvointipäiville on pyydetty puhujiksi eri alan asiantuntijoita.

Henkilöstön toiveita ja tarpeita kuunnellaan koulutustenkin osalta, ja työtyytyväisyyttä seurataan kolme kertaa vuodessa toteutettavilla kyselyillä. Vastausten perusteella etuja on muokattu vastaamaan entistä paremmin henkilöstön tarpeisiin.

– Olemme saaneet hyvää palautetta yksilöllisesti valittavissa olevista valmennuksista. Ihmisemme tuntevat, että on positiivisempi ja onnellisempi olo.

Miksi teen työtäni – haluan paremman maailman

Työelämässä jaksamista lisää oman työn merkityksellisyys – se, miksi tekee työtään. Näin kunnianhimon voi ohjata kohti hyvän tekemistä ja sitä, että työ palvelee suurempaa merkitystä. EY on kirjannut toimintaperiaatteekseen ’Building a Better Working World’. Tätä tavoitellaan sekä asiakkaille että omassa työyhteisössä.

– Meillä ei olisi bisnestä ilman ihmisiämme. Yrityksemme menestystekijöitä ovat osaaminen ja sen kehittäminen. Siksi johdamme ihmistemme hyvinvointia tavoitteellisesti, Katariina Jalas summaa.

Katariina Jalas
EY Suomen henkilöstöjohtaja, pätevöitynyt ura- ja johtajuusvalmentaja
Ernst & Young Oy

Jaa artikkeli