Hyvinvoinnista kilpailuetua

Pimeydestä valoon -tapahtuma vierailijoiden kokemana

PIMEYDESTÄ VALOON

 

 

Pimeydestä valoon – siinä kaikki, mitä tapahtumasta oli kerrottu etukäteen, odotukset olivat siis korkealla kävellessäni tihkusateessa Kellohallille. Heti ovella sain lämpöiset villasukat jalkaani ”ah, ainakin lämpöä”, ajattelin. Villasukat eivät olleet ainoa asia, joka lämmitti, tunnelma Kellohallissa oli lempeä ja rauhoittava.

Kokoonnuimme pimeään huoneeseen ja seinällä alkoi pyöriä video Evestä. Nuoresta, asiantuntijatyötä tekevästä ja väsyneestä naisesta. Uupumus ei näkynyt Even kasvoilta, mutta se kuului. Se kuului tarinassa, jota Eve kertoi omasta elämästään. Siitä mitä työuupumus voi pahimmillaan olla, häpeää ja voimattomuutta kaiken, jopa oman itsensä, edessä.

Video päättyi, mutta omat ajatukseni vasta alkoivat. Mietin Eveä. Mietin itseäni. Kunpa joku olisi tullut aikanaan tueksi, kun itse väsyin työtaakan alle tai huomannut merkit ajoissa, kun ote alkoi lipsua. Onneksi villasukat lämmittävät edelleen jaloissani.

Siirryimme isoon joogasaliin, jokainen osallistuja omalle matolleen. Jäin takariviin, pelkäsin, että eturivissä minulta kysyttäisiin jotain, enkä olisi valmis vastaamaan. Mutta alkoikin rentoutusharjoitus. Makasin tyytyväisenä viltin alla ja otin muutaman minuutin itselleni, hengitin.

Kenenkään ei tarvinnut nousta ylös, kun ensimmäinen varsinainen puheenvuoro alkoi. Työterveyspsykologi Antti Vartiainen asteli lavalle ja alkoi heiluttamaan lanteitaan. Aika vekkuli, en voinut olla hymyilemättä. Mutta kyseessä ei suinkaan ollut tanssiesitys vaan Antti kuvasi pyörremyrskyä työelämässä – parhaimmillaan pyörre nostaa kohti sinitaivasta, haasteellisina hetkinä imaisee syövereihinsä. Mitenpä sitä paremmin kuvaamaan.

Kysyttäessä, kenellä on ”kaverin kaveri”, joka on uupunut työssään, vilkaisen varovasti ympärilleni ennen kuin nostan oman käteni. Lähes kaikkien muidenkin käsi nousee. Hetken tunnen jopa helpotusta, että en olekaan ainoa. Ja samalla säikähdän, miten moni tuntee jonkun, vai sittenkin itsensä, jolle henkinen hyvinvointi ei olekaan itsestäänselvyys. Mietin omaa työyhteisöäni, moniko meistä?

Tilaisuuden päättää Petteri Kilpinen, karismaattinen johdon valmentaja. Tiedän Petterin Virta Open -valmennukset, mutta en ole koskaan ollut kuuntelemassa häntä. Kuunneltuani hetken, alan jo toivoa, että esitys kestäisi kauemmin. Haluaisin imeä kaikki vinkit siitä, mitä konkreettista työyhteisössä voidaan tehdä työhyvinvoinnin eteen. Yrityksen tärkein vastuullisuusteko on ihmisvastuullisuus, tämä.

Tilaisuuden lopussa tarjoillaan vielä herkullinen aamupala ja vaihdetaan ajatuksia tuttujen ja tuntemattomien kanssa. Pakkaan villasukat laukkuuni ja astun ulos Kellohallista, sataa edelleen, mutta jostain syystä se ei ole päällimmäisenä mielessä. Haluan päästä nopeasti toimistolle kysymään kollegoilta mitä heille kuuluu. Ja kuunnella.

Aavan nykyinen asiakas

 

Tapahtuma herätti ajatuksia myös muissa vieraissa

Pimeydestä valoon -tapahtuman kävijät kertovat kokemuksistaan ja löydöksistään. Mitä tapahtumasta voi viedä omaan organisaatioon hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi?

 


 

”Tapahtuman ohjelmaa ei avattu etukäteen, mutta ajattelin kutsusta, että rentoa oloa on luvassa. Even esitetty tarina työuupumuksesta pysäytti miettimään, että apua jos asiat olisivat noin meillä. Ihmisen ahdistus tai pahaolo ei välttämättä näy päälle.

Petteri Kilpisen esitys herätti ajatuksia. Etenkin ’Kysy ja kuuntele, kysy vielä enemmän’. Sain tapahtumasta konkreettisia ja helppoja keinoja työhyvinvoinnin tueksi ja ideoita, mitä jään tarkemmin miettimään. Kysyn enemmän omassa työyhteisössäni, enkä vain oleta.”          

Aavan asiakasyritys

 


 

”Herätti ajatuksia ja sai aivonystyrät rullaamaan. Jäin mietittämään organisaatiomme hyvinvoinnin tilaa – miten meillä voidaan? Mistä edes tiedämme, miten ihmisemme voivat ja miten voisimme ennakoida? Lupaan tapahtumassa esitetyn mukaisesti kysellä enemmän kuulumisia työkavereilta ja mietin tarkkailevampaa omaa otetta”

”Tapahtuman monimuotoisuus innosti ja se, että herätellään ajatuksia. Tila oli visuaalinen. Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, muttei koskaan liikaa. Nyt mietinnässä on, miten jalkaudumme ja miten löydämme juuri meille oikeat keinot, sillä kaikki keinot eivät toimi kaikissa organisaatioissa. Myös johdon tukea tarvitaan mahdollisten toimien toteuttamiseksi”

Aavan asiakasyritys

 


 

 ”Tapahtuma oli tosi mukava ja rentouttava. Kaikki esitetty asia oli tärkeää ja tunnistettavaa. Voisimme jopa kopioida tapahtuman rentoustuokion meille. Vartti rauhoittumista joogamatoilla vilttien alla tuo konkreettista hyvinvointia kiireisille projektityöntekijöillemme. Haluaisimme tarjota mahdollisuuden rauhoittua ja hiljentyä hetkeksi työn lomassa. Työntekijöidemme hyvinvointi on tärkeä asia”, Virpi ja Tuija toteavat.

Tuija Aarnikunnas ja Virpi Hämäläinen, Fremantle Media Finland
Ei Aavan asiakasyritys

Lue 4 porrasta hyvinvointiin – työpsykologi Antti Vartiainen >>

Jaa artikkeli

Siirry etusivulle lukemaan lisää, miten hyvinvoinnista tehdään kilpailuetua.